SÄÄTIÖN HISTORIA
Kauppaneuvos Kalle Kaihari perusti vuonna 1986 Kalle Kaiharin kulttuurisäätiön ja lahjoitti sen peruspääomaksi puolitoista miljoonaa markkaa (250 000 euroa). Säätiön tarkoituksena on tukea ja kannustaa taiteiden, tieteiden ja muun henkisen kulttuurin harjoittamista. Perustaja kutsui säätiön puheenjohtajaksi kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen sekä jäseniksi professori Pertti Pesosen ja päätoimittaja Raimo Seppälän.
Säätiön perustajan tahdon mukaisesti myönnetään vuosittain Kallen päivänä eli 28. tammikuuta Kallen kulttuuripalkinto edellisen vuoden tamperelaisesta kulttuuriteosta taiteen, tieteen, julkisen sanan tai muun henkisen kulttuurin alalla toimivalle henkilölle. Kulttuuripalkinto jaetaan vuosittain.
Vuonna 2016 julkaistiin Raimo Seppälän laatima teos Kalle Kaiharin kulttuurisäätiö 1986–2016.
Pari vuotta säätiön perustamisen jälkeen kauppaneuvos Kaihari ehdotti, että säätiö ryhtyisi myös kilpailuin elvyttämään suomalaista yhtyelauluperinnettä. Yhtenä esikuvana oli takavuosien suosikkiyhtye Kipparikvartetti. Joka toinen vuosi järjestettävä Tampereen kaupungin kuorotapahtuma Tampereen Sävel otti järjestääkseen yhtyelaulukilpailun, jonka taloudellisena tukena oli alusta lähtien Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiö. Säätiö toimii edelleen kilpailun pääpartnerina.
Kiertopalkinnoksi kauppaneuvos Kaihari teetti arvokkaan Näsinneula -patsaan, jota kultaseppä oli tehnyt päätoimisesti puoli vuotta. Patsaassa on 340 grammaa kultaa, spektroliittia, timantteja, graniittia ja ruusupuuta. Ensimmäiset kilpailut pidettiin vuonna 1989 ja tuolloin mukana oli 39 lauluyhtyettä viidestä maasta. KUKA KALLE KAIHARI?
Kauppaneuvos Kalle Kaihari (1899-1989) oli merkittävä tamperelainen vaikuttaja niin urheilussa ja politiikassa, kuin monissa rakentamishankkeissa ja kulttuurin alalla. Kalle Kaihari oli nuorena huippu-urheilija. Lajeina olivat mm. seiväshyppy, juoksu, luistelu ja pujottelu. Vielä 47-vuotiaana hän voitti hopeaa keilailun SM-kisoissa. Menestystä tuli myös biljardin pelaajana sekä tenniksen pelaajana. Kaihari toimi pitkään mukana eri urheiluseuroissa, mm. Pyrinnössä ja Tampereen yrityksessä sekä urheilun valtakunnallisissa urheilujärjestöissä SVUL ja TUL.
Kalle Kaihari syntyi esikoisena 3. syyskuuta 1899 sahatyömies Kalle Flinckin ja Hanna-vaimon perheeseen. Esikoinen sai vuosien mittaan kymmenen sisarusta. Kaihari aloitti työuransa jo alle kouluikäisenä myymällä Aamulehden ja Kansan lehden irtonumeroita. Sitten hän toimi mm. leipomon pullakuskina ja pussitehtaalla painajana. Viisitoistavuotiaana hän pääsi töihin sahalle. Sisällissodassa Kaihari haavoittui Tampereen taisteluissa. Ensimmäisen paita- ja solmioliikkeensä Kaihari perusti Tampereelle vuonna 1926. Kaihari perusti myös kaksi suurta supermarkettia. Toisen Nokialle ja toisen nykyisen Kalevan Prisman paikalle. Hän nousi merkittävään asemaan yhteiskunnassa. Kaihari luopui yritystoiminnasta 54 vuotta myöhemmin, vuonna 1980.
Kaihari tunnettiin mesenaattina ja vaikuttajana. Hän on vaikuttanut keskeisesti mm. Tampereen asevelikylän rakentamiseen, Tampereen yliopiston siirtymiseen Helsingistä Tampereelle, UKK-instituutin syntyyn ja lukemattomiin rakennushankkeisiin. Kaihari oli myös kulttuurin ystävä. Teatteri oli Kallelle tärkeintä, mutta hän oli hyvin kiinnostunut myös kirjallisuudesta, musiikista ja kuvataiteesta. Mm. Tampereen taiteilijaseura sai merkittävän lahjoituksen taiteilijakodin perustamiseen. Kaihari osti myös Lauri Viidan kodin ja luovutti sen Moreenille. Rakennus toimii Lauri Viita -museona. Kauppaneuvos lahjoitti elämänsä aikana paljon varojaan erilaiseen toimintaan. Lisäksi hän perusti neljä säätiötä. Tampere 60 -tukisäätiön 1971 ja Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Säätiön 1979, jotka yhdistyivät vuonna 2007 Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiöksi. Säätiöiden tehtävänä on nuorten sekä yli 60-vuotiaiden liikuntaharrastusten tukeminen. UKK-instituutin vihkiäisissä julkistettiin Anja ja Kalle Kaiharin Säätiön perustaminen. Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston yhteydessä toimii Aune ja Kalle Kaiharin Rahasto, joka tukee Tampereen yliopistoa ja sen opiskelijoita. Tampereen yliopiston Tukisäätiön yhteydessä toimii myös Kalle Kaiharin sydäntutkimuksen rahasto.
Kalle Kaiharin syntymästä tuli vuonna 2019 kuluneeksi 120 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiö ja Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiö järjestivät 120-vuotisjuhlan UKK-instituutilla.
Juhlassa oli juhlapuheita, näyttely Kalle Kaiharin elämästä sekä kulttuuriohjelmaa. Kulttuurisäätiön elämäntyöpalkinto annettiin professori Raimo Seppälälle merkittävistä yhteiskunnallisista ansioista ja pitkäaikaisesta urasta kulttuurisäätiössä. Palkintona oli taiteilija Merja Haapalan veistos Journalisti. Juhla päättyi Nukketeatteri Nirunarun näytelmään Tampereen Kalle.
Juhlan yhteydessä julkaistiin kirjailija Kalle Virtapohjan merkittävä teos Kaihari & Kekkonen – Ystävyyttä, urheilua, yrittäjyyttä ja politiikkaa Tampereen hengessä. Julkaisijana olivat Tukisäätiö ja Kulttuurisäätiö. Kalle Kaiharin ystävyys presidentti Urho Kekkosen kanssa oli ainutlaatuista. Vuosikymmenten ystävyydellä oli vaikutuksensa myös niin valtakunnan politiikkaan kuin Tampereen kehitykseen. Kirja sai alkunsa, kun Kalle Kaiharin jäämistöstä löytyi presidentti Kekkosen Kaiharille lähettämien kirjeiden ja korttien kokoelma. Kirjan kustantaja oli Maahenki Oy.
Kauppaneuvos Kalle Kaiharin elämästä on Raimo Seppälä toimittanut kaksi muistelmakirjaa. Ratkaiseva ääni 149-151, 1981 ja Kun keinot loppuu, niin konstit jää, 1984.
Lisätietoa Kalle Kaiharista löytyy mm. Wikipediasta ja Kalle Virtapohjan teoksen lähdeluettelon avulla.